Maatila

Kutinlahden maatilaa - siis samaa mäkeä - on asutettu 1500-luvulta asti. Tiettävästi Kutinlahden talo on noihin aikoihin ollut aika ajoin autio. Vakituista asumista talossa on ollut 1600-luvun lopusta alkaen.

Kutinlahden suku on tullut maatilalle vuonna 1701. Pikakelataan kaksitoista isäntää - ja parisataa vuotta - niin tupsahdetaan nykyaikaan.
Kutinlahden suvun 13. viljelijä alenevassa polvessa - Mikko Kutinlahti - on juuri hypännyt isännän saappaisiin. Vahvalla ammattitaidolla siis jo vuodesta 2019!

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkea tilan pelloilla on aikojen saatossa viljelty. Mutta nykyään niillä vihannoi vilja, kumina, maa-artisokka ja piparjuuri. Puutarhasta löytyy mm. omenaa, luumua, kirsikkaa, kesäkurpitsaa, humalaa ja parsaa.

Voidaan leikkiä ajatuksella, ettei maa-artisokka olisi nyt ensimmäistä kertaa Kutinlahden pelloilla. Nettitietojen mukaan maa-artisokka oli nimittäin tunnettu Suomessa jo 1700-luvun alussa - ja levisi puutarhasta toiseen. Ilmeisesti perunan tulo 1700-luvun puolivälissä vähensi maa-artisokan käyttöä.  
Kenties siis Kutinlahdessa kasvatettiin maa-artisokkaa jo 300 vuotta sitten!(Ei pilata hyvää tarinaa sillä ikävällä faktalla, että nauris ja viljat olivat paljon yleisimpiä viljelykasveja tuohon aikaan ;) ).

Kaskiviljely on ollut Suomessa käytössä 1800-luvun loppupuolelle asti. Puukaupan alkaminen tyrehdytti kaskeamisen: kun puusta alkoi saada rahaa, ei sitä kannattanut enää polttaa. Kaskeaminen kulutti metsää, sillä kaskettu alue antoi vain 2-4 satoa. Ja kaskeamisen välillä maan piti levätä 20-40 vuotta.

Nykyään metsätalous on Kutinlahden maatilan selkäranka, jonka tukemana maataloutta kehitetään. Sekä metsä- että maataloudessa otetaan huomioon maaperän hyvinvointi ja ilmastopäästöt. Tällä saralla otamme vasta ensiaskelia, mutta suunta on selvillä.


Miksi maa-artisokka?


No, koska:
  • maku, 
  • terveys ja 
  • mahdollisuus.

Tiesitkö, että Suomessa kasvaa ainakin 15 erilaista juuresta?
Perunaa syödään n. 60kg/hlö/v.
Porkkanaa n. 14kg/hlö/v.
Mutta mm. retiisiä, retikkaa, mustajuurta, maa-artisokkaa, raitajuurta, keltajuurta, piparjuurta syödään vain muutama kymmentä grammaa per henki vuodessa.

Voisimme syödä juureksia paljon monipuolisemmin. Ne ovat vähäenergisiä, hyviä kuidunlähteitä ja edullisia. Niitä täytyy vain opetella käyttämään.

Maa-artisokka valikoitui viljelyyn osin sattumalta. Sitä kasvoi vanhastaan puutarhassamme, ja erään kerran päätettiin kokeilla kasvaisiko se pellossa. Tietenkin se onnistui, ja sillä tiellä ollaan.

Erityistä on se, että maa-artisokka sisältää runsaasti inuliinia. Inuliini on suoliston mikrobistoa ruokkiva hiilihydraatti. Siis prebiootti.

Maku on kuitenkin se kaikkein paras asia. Eihän pahanmakuista lääkettäkään mielellään syö.
Ja helppous!
Parasta on, kun maa-artisokan pesee, halkoo, latoo pellille ja pistää uuniin. 200 astetta, 20 minuuttia ja valmista.



Juuresten syöminen on terveellistä, edullista ja sitä voi tehdä monipuolisesti.
Miksi ei maa-artisokkaa lautaselle?
Kokeile sinäkin.
Saat 10 parasta maa-artisokkareseptiä
kun liityt sähköpostilistallemme.